Etusivulle

Työeläkkeiden ja työeläkeindeksin kehitys.

Eläketurvakeskus sanoo julkaisunsa Työvoitto olevan julkinen tiedote elämästä ja eläketurvasta. Pikemminkin voisi määritellä julkaisun olevan Eläketurvakeskuksen mainoslehtisen. Sanallakaan ei lehtisessä kajota niihin ongelmiin ja virheisiin, joita työeläkkeiden kehityksessä on tapahtunut. Mutta ilmeisesti Eläketurvakeskuksenkin osalta pätee tuo vanha viisaus, ”sen lauluja laulat kenen leipää syöt...”.
Ei ainakaan eläkeläisten, vaan niiden tahojen, jotka päätöksillään ja toimenpiteillään ovat olleet edesauttamassa tätä työeläkkeiden kielteistä kehitystä.

60-luvun alussa, kun työeläkkeet tulivat voimaan, allekirjoittanut aloitti oman työuransa ja aloin ansaita tulevaa eläkettäni maksamalla jokaisesta ansaitusta pennistä osan työeläkerahastoon. Työeläkettä, jonka olen itse vuosikymmenien saatossa kerännyt tuonne rahastoon, siitä Eläketurvakeskus antaa ymmärtää kuin puhuttaisiin "sosiaaliturvasta"?

Tuolloin 60-luvun alussa eläkkeet olivat sidottu palkkaindeksiin eli eläkkeitä tarkistettiin vuosittain suoraan palkkakehitystä seuraten. Se johti joihinkin ongelmiin, joita 70-luvulla pyrittiin korjaamaan siirtymällä ns. puoliväli-indeksiin eli tarkistusta tehtäessä otettiin huomioon kuluttajahintojen kehityksen mukaisesti 50 prosenttia ja palkkaindeksin mukaan huomioitiin 50 prosenttia.
80-luvun suuressa huumassa ei ollut kellään ongelmia, kunnes koitti 90-luku ja karu arkipäivä ja lama. Nyt tarvittiin maksumiehiä. Viisaat päättivät – otetaan eläkeläisiltä.
1992 eläkkeitä ei korotettukaan voimassa olevan indeksin mukaisesti. Vuosina 1993 ja 1994 eläkkeiden korotuksia ei tehty lainkaan.
Vuonna 1992 päätettiin myös, että eläkkeensaajien kansaneläkevakuutusmaksun tulee olla samansuuruisena kuin palkansaajilla (3,05 %) ja samana vuonna vielä sairauskulujen vähennysoikeuden poistaminen verotuksessa rasittaa tietenkin enemmän nimenomaan ikääntynyttä väestönosaa.
Vielä tänä päivänäkään noita eläkeläisiltä otettuja ”lainoja” ei ole maksettu takaisin.

Eikä tässä vielä kaikki, vuonna 1993 lisäksi säädettiin ns. raippavero, jolla eläkeläisille alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua.
Seuraus on, että tänä päivänä eläkeläinen, joka saa 1000 euroa eläkettä kuukaudessa ansaitsee n. 70 – 100 euroa vähemmän vuodessa kuin vastaavan 1000 euron ansiotulon omaava, jollaisia tuskin onkaan, kun taas eläkeläisiä on jo runsaasti. Kun eläketaso on 1500 - 2000 euroa kuukaudessa ansaitsee eläkeläinen n. 700 euroa vähemmän vuodessa kuin vastaavan ansiotulon saaja.

Vuonna 1996 astui voimaan ns. taitettu indeksi, jolla edelleen huononnettiin työeläkkeiden kehitystä. Tämä taitettu työeläkeindeksi huomioi palkka- ja kuluttajahintatason siten että palkkaindeksin paino 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80%.

Seuraava yksinkertaistettu esimerkki kertoo mitä tämä indekseillä ”pelleily” pelkästään on maksanut eläkeläisille:

Oletamme, että palkansaajan ansiotaso on noussut 3,5 prosenttia ja kuluttajahintataso 2 prosenttia:
- nykyisen taitetun työeläkeindeksin mukainen tarkistus olisi 2,3 prosenttia (= 0,8 x 2 + 0,2 x 3,5).
- vanhan ns. puoliväli-indeksin mukainen tarkistus olisi 2,75 prosenttia (0,5 x 2 + 0,5 x 3,5).

Jos tarkastelemme 1995 jälkeistä palkka- ja hintakehitystä, niin se kertoo seuraavaa. Palkkataso on noussut vuodesta 1995 vuoden 2006 loppuun 49,5 % ja kuluttajahinnat 17,6 %. Ts. vuonna 1995 1000 euroa ansainnut sai 2006 lopussa 1495 euroa.
1000 euroa eläkettä saanut sai vuoden 2006 lopussa 1240 euroa, kun käytössä on ollut tämä taitettu indeksi.
Jos eläkkeitä olisi korotettu tuon vanhan puoliväli-indeksin mukaisesti, olisi eläke ollut vuoden 2006 lopussa 1335 euroa.
Näin siis tuo indekseillä ”pelleily” merkitsee sitä, että tuo esimerkkieläkeläisemme saa miltei 100 euroa vähemmän kuukaudessa kuin hän olisi saanut vanhan indeksin mukaan eläkkeitä tarkistettaessa.

Työelämässä olevia nämä ongelmat eivät vielä kiinnosta. Eläkekertymä karttuu kyllä sovitun mukaisesti ja on sidottu ansiotason kehitykseen. 2005 voimaan tullen uuden eläkelain perusteella eläkekertymä jopa paranee jos eläkkeelle siirtyminen tapahtuu oikeutettua myöhemmin. Työeläkeindeksin leikkuri alkaa vasta  toimimaan sinä päivänä kun työntekijä siirtyy eläkkeelle.
Kun allekirjoittanut aikanaan jäi eläkkeelle täysin palvelleena oli eläkkeeni n. 2/3 ( n. 66 % )silloisesta ansiotasostani. Sen jälkeen työeläkeindeksin leikkuri on vuosittain syönyt osan eläkkeestäni, niin että tänä päivänä eläkkeeni on enää vajaat 60% lähtötasosta.
On arvioitu että 15 vuodessa työeläkeindeksin kumuloituvan vaikutuksen johdosta työeläke jää noin viidenneksen jälkeen vastaavasta palkkojen noususta ja 30 vuodessa tuo jälkeenjääneisyys on jo noin kolmanneksen.

Tulevana vuonna jälkeenjääneisyys kasvaa entisestään. Työeläkkeiden tarkistus 1.1.2008 yhteensä 2,4 %. Kansaneläkkeitä ja eräitä siihen liittyviä etuuksia korotetaan 2,5 %. Palkankorotukset ovat huomattavasti suuremmat kaikilla aloilla. Lisäksi ennustetaan inflaation kiihtyvän merkittävästi.
Uusimpien selvitysten mukaan työeläkkeiden indeksitarkistusten reaaliosa on kaikissa eläkkeissä vuodesta 2005 alkaen hyvin niukka ja johtaa siihen, että vuosi vuodelta työeläkkeensaajien kulutustaso jää jälkeen muun väestön tulokehityksestä.
Eläkeläisten kartuttamilla eläkelaitoksien rahastoilla olisi jakovaraa, kertymä työpalkoista on suurempi kuin maksetut eläkkeet ja lisäksi jättirahastojen tuotto on miljardeja euroaja.
Tuossa alussa totesin, että Eläketurvakeskuksen sosiaaliturvaksi nimittämä työeläke on minun itse vuosikymmenien aikana työssä ollessani keräämä.

Tähän voisi lainata erästä lukijan palstalla kirjoittavaa eläkeläistä. Hän kirjoittaa: "Maamme perustuslain pitäisi antaa omaisuudelle suojan, mutta suojaa on viime vuosina loukattu törkeästi. Meille eläkeläisille eläke on omaisuuserä, jonka olemme aktiiviaikanamme palkastamme säästäneet. Tätä omaisuuserää valtiovalta pienentää yksipuolisin päätöksin vuosittain".

Meitä eläkeläisiä on maassamme lähes 1,4 miljoonaa. Meidän tulee pyrkiä vaikuttamaan päätöksen-tekijöihin, niin että eläkeläisten epäoikeudenmukainen kohtelu loppuu ja työeläkejärjestelmän virheet ja vääristymät korjataan.
Lupaukset eivät riitä – tarvitaan tekoja.

Takaisin