Etusivu - startsida - homebage

Näinä aikoina kiinnostus omien juurien selvittämiseen näyttää kasvavan. Sukututkimuksia julkaistaan painotuotteina ja tänään myös internetissä. Esi-isien juurien selvittämiseen tärkeää tietoa saamme monista lähteistä, arkistoista, kirkonkirjoista, toisilta harrastajilta, sukujulkaisuista ja tänään internet on korvaamaton tietolähde sukutukijalle.

Muutama sana juuristani

Kiitokset
Sukujuuriani selvittäessä ansaitsevat kiitoksen kaikki, jotka ovat avustaneet minua tässä selvitystyössä. Joskus varmaankin pyyntöni ja kyselyni ovat olleet vaivaksi asti. Tornionlaaksolaisten sukujen osalta korvaamaton apu on ollut övertorneålaisen tohtori Erik Wahlbergin mittava aineisto jokilaakson suvuista. Tuo aineistohan, 160 kansioita, on kaikkien tutkijoiden käytettävissä Matarengissa sijaitsevassa Pohjoiskalotin kulttuuri- ja tutkimuskeskuksessa (Nordkalottens kultur- och forskningscentrum) sekä myöskin mikrofilmeinä Oulun maakunta-arkistossa.
Muuta lähdeaineistoa ovat olleet seurakuntien rippikirjat, lastenkirjat, vihittyjen-, syntyneiden- ja kuolleiden luettelot, maakirjat ja henkikirjat. Myös internetissä julkaistut monet sukutiedostot, joita huomattavan runsaasti on Ruotsin puoleisesta Tornionlaaksosta.
Lähdeaineistoista ei sovi unohtaa myöskään toisten sukujaan tutkineiden eri muodoissa tallennettuja sukutietoja, joita olen voinut käyttää selvittäessäni omia juuriani.
Seuraavassa luettelo osasta näitä lähteitä:

Erik Kuoksu: Birkarlssläkter från Övre Tornedalen 1539-1800.
Uljas Syväniemi: Syväniemen-Ylisaukko-ojan sukukirja
Tuomo Korteniemi, Kaija Bergman, Leena Harju ja Matinlompolon sukuseura: Matinlompolon sukukirja
Tuomo Korteniemi, Seija Jalagin ja Pasman sukuseura: Pasman sukukirja
Tuomo Korteniemi: Korteniemen sukukirja
Kari Kaulanen: Kaulasen sukua käsittelevä aineisto
Gunilla Hansson:  Sukututkimusaineisto Koskenniemen-Karsikon suvuista
Helena Liikamaa: Satan sukukirja
Pauli Kylmämaa: Kylmämaan sukukirja
Erkki J. Aikkila: Tornbergin suku
Erkki Hasa: Gustav Bucht
Erik Wahlberg: Birkarl och birkarlsläkter i Tornedalen (Tornedalica 1962)
Erik Wahlberg: Ylitornion pitäjän asutus keskiajalta 1860-luvulle
Pekka Vanhaisen sukututkimusaineisto mm. Vanhaisen, Kylmämaan, Kauvosaaren suvuista
Rainer Karlingin sukututkimusaineisto
Ainie Hillstrom Bussen: Maternal genealogy Kauvosaari family
Seppo ja Ahti Jaakon sukututkimukset Jaakon suvusta
Kai Ruottun sukututkimus Sieppijärven Koskenniemien sukuhaarasta
Pellolaiset Niilo Tervo, Kai Niva ja Matti Vuopio ovat auttaneet minua harrastuksessani
ja monet muut. Kiitokset kaikille!

Apua ja pitkämielisyyttä toivon jatkossakin sillä tämähän on sellainen "projekti", jossa ei ole nähtävissä tilannetta että voisi sanoa: Tuli valmista!

Aluksi
Mistä syntyikään tämä halu lähteä selvittämään omia juuriaan? Ainakin yksi syy oli tuo sukunimemme – Orajärvi. Minua oli askarruttanut jo vuosikymmeniä tietämättömyys siitä, mikä yhteys sukunimellämme oli Pelloon ja sen Orajärven kylään, ja myös siellä esiintyvään Orajärvien sukuun.

Tässä olen nyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti yrittänyt selvittää juuriani eli toisin sanoen yrittänyt perehtyä sukututkimukseen. "Tutkia" - kyllä osaltani sisältää liikaa odotuksia saavutuksiin ja taitoihin nähden. Ensinnäkin olen täysin itseoppinut asiaan paneutuja joten ehkä tuo määrittely "selvittää" on vähemmän tieteellinen ja paremmin kuvaava harrastukselleni. Rajoittunut kielitaito on yksi "puute", joka tuottaa ongelmia.

Harmillistakin tietoa saattaa sukututkijalle historian hämärästä yllättäen esille tulla. .....Eipä olisi tuollaistakaan esi-isistä uskonut, onhan sentään pitäjässäkin arvostettu ja kunnioitettu suku...? Pitäneekö tuo kaikki nyt sitten paikkaansa...? Varmaankin on jotain sekaannusta asioiden kirjaajilta päässyt tapahtumaan....!

Äitini isän puoleisen sukuhaaran juuret johtavat 1500-luvun Pelloon ja kylän todennäköisesti vanhimpaan tai ainakin yhteen vanhimmista taloista - Kyllin (Niva, Jussi) taloon. Jussi Jussinpoika Kyllin (s.1601) jälkeläisiä olen suoraan alenevassa polvessa. Jussi Jussinpojan esivanhemmat perustivat Kyllin talon.
Äitini äidin suvun juuret johtavat runonlaulaja Antti Mikonpoika Keksiin (s.1622) Ylitornion Kuivakankaalta ja Antin pojan pojan Josef Josefinpoika Keksin eli Eeron kautta toiseen vanhaan pellolaiseen taloon, Eeron taloon. Antti Mikonpojan sukua on voitu jäljittää ainakin isoisään Mikko Jonnenpoika Kurittuun (Erik Wahlberg).

Isäni isän juuret johtavat myöskin nykyisen Ylitornion puolelle. Isäni isän suvun juuria olen omissa tutkimuksissani selvittänyt tähän mennessä 1500 tienoille. Isäni isän puoleisen suvun "kantavanhempina" voitaneen pitää Aaron Niilonpoika Juvania ja hänen puolisoaan Maria Heikintytär os. Jaakoa. Aaron oli Kaulirannan Juvanin talosta ja Maria Jaakon talosta. Aaronin isoisän isä Björn Erkinpoika tuli Juvanille isännäksi 1668. Aaron Niilonpoika Juvani asui aikanaan Orajärven taloa Pellon Orajärvellä ja sieltä tuo sukunimemme Orajärvi periytyy.
Isäni äidin puoleinen sukuni haara on kaikkein etäisimmältä tuntuva johtuen siitä, että isäni äiti kuoli jo 1914 ja kenelläkään ei hänestä ole perinnetietoa. Olen kuitenkin hänenkin juuriaan selvittänyt ja tiedän hänen olleen Tuoman talon tyttö Ylitornion Kaulinrannalta. Tuoman talo oli ollut suvun hallussa ainakin 1600-luvulle. Isoäitini kuuluu laajaan Kauvosaaren sukuun ja tätä kautta rakentuvat yhteydet mm. pellolaisiin Vuopio ja Jolman sukuihin. Samaten isoäitini esipolvia seuratessa, tuolta Kauvosaaren kautta, johtavat suvun juuret Oravaisensaareen ja sieltä yksitoista polvea taaksepäin löytyy Lapin vouti
Heikki Laurinpoika ja edelleen Heikki Laurinpojan puolison kautta ruotsalaiseen Bure-sukuun

Tämä juuristani ja uskon, että jatkossa saatte lisää kunhan ehdin paneutua asiaan.
Ainakin se on minulle selvinnyt, että tukevasti neljällä sukuhaarallani seison Peräpohjalaisessa maisemassa ja vielä tarkemmin määritellen Tornionlaaksossa eli historiallisessa Kainuunmaassa eli Kveenien maassa, Kvenlandiassa. Joten voin kaiken selvittämäni perusteella sanoa - olen kveenien jälkeläinen.

Kveenit - ketkä ovat kveenejä?

Käsite kveenit on esiintynyt kirjallisissa lähteissä jo yli tuhat vuotta. Se on liitetty peräpohjolan suomalaisiin asukkaisiin. Tornionjokilaakson ja Perämeren pohjukan asutushistoria osoittaa, että alueen varhaisempi väestö koostui kainulaisista eli kveeneistä, ja että alue kuului Kainuunmaahan, jolla ei ole mitään tekemistä nykyisen Kainuun kanssa. Norjaksi Kainuunmaata kutsuttiin Kvenlandiksi. He kutsuivat alueen väestöä kveeneiksi.

Ensimmäiset tunnetut tiedot kveeneistä saadaan Ottarin kertomuksesta 800-luvulta sekä Egilin saagasta, jossa Torolf Kveldulfson joskus 900-luvulla oli matkalla pohjoiseen vaatimaan veroja saamelaisilta. Hän tapasi retkellään kveenejä, jotka pyysivät häntä avuksi taistelemaan karjalaisia vastaan. Alueella asui siis kveenejä jo niihin aikoihin. Myöhemmällä keskiajalla alueelle asettautui myös etelästä tulleita uudisasukkaita.

Ottarin kertomus on harvinainen dokumentti esihistorialliselta ajalta tarinan kerronta on yksinkertaista ja toteavaa, paikoin melkein kuin suoraa puhetta, mutta silti selonteko kuvaa Norjan, Ruotsin ja Tanskan aluetta hämmästyttävän monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti.

 

Kertomuksesta selviää, että Pohjanmereltä katsoen ensimmäisenä tulee vastaan pohjanmiesten, norjalaisten maa. Norjan rajanaapurina etelästä melko pitkälle pohjoiseen on Ruotsi, ja siitä vielä pohjoisempana asuvat kveenit, joiden alueella on suuria suolattomia järviä.

 

Vuoristossa ja pohjoisimmilla seuduilla liikkuvat finnit eli lappalaiset, jotka metsästävät talvella ja kalastavat kesällä. Etelässä ruotsalaisten alapuolella on tanskalaisten maa

Ottar oli pohjoisnorjalainen päällikkö, jonka oletetaan olleen kotoisin Tromssan alueelta. Hän matkusti Englantiin noin 900-luvun vaihteessa ja antoi kuningas Alfred Suurelle selonteon Pohjois-Norjasta sekä matkastaan Vienanmerelle. Kertomus kirjattiin muistiin ja liitettiin Alfred Suuren käännökseen Orosiuksen maailmanhistoriasta.
Tässa muutama linkki, joista saat hieman lisätietoa kveeneistä.

http://museumsnett.no/alias/HJEMMESIDE/vadsomuseet/kven/fi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kveenit
http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=2199563
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id96353.html
http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194598251759&p=1192553175594&pagename=LKAWrapper

Ote kartasta, joka kuvaa Eurooppaa v. 814 siinä on osoitettu viitteellisesti kveenien asuinalue.
Klikkaa kuvia saat suuremmiksi.

Kveenimaa - Kainuu - Kvenlandia
Nykytutkimusten mukaan kveenien asuttama alue rajoittui lännessä Kalix-jokeen ja idässä Kemijokeen

Palautteesi näistä sivuista on tervetullut - tästä pääset antamaan palautettasi. Kiitos jo etukäteen!